Ukraina: maailman vilja-aitta ja kaivostoiminnan keskus
Ukrainan sota, joka alkoi vuonna 2014, on vaikuttanut useisiin materiaalien toimitusketjuihin ja häirinnyt tapaa, jolla teollisuus hankkii raaka-aineita ja tuotteita.
Ukrainan hallituksen pyrkimykset viedä maataloustuotteita ovat olleet toistuvasti esillä uutisissa viime kuukausina. Sota on häirinnyt maataloustoimintaa alueella ja vaurioittanut infrastruktuuria, mikä on johtanut pienempiin satoihin ja maataloustuotteiden, kuten vehnän, ohran ja auringonkukkaöljyn, vientimäärien laskuun. Merikuljetusten saarto vähentää myös maataloustuotteiden vientimahdollisuuksia, mikä estää Ukrainaa täyttämästä rooliaan ”maailman vilja-aittana”. Ukrainan viejät syyttävät Venäjää kuljetusten tahallisesta hidastamisesta. Venäjä on lisäksi maailman suurin vehnän viejä. Yhdessä Ukrainan kanssa maat vastaavat noin 29 prosentista maailmanlaajuisesta vehnän vientimarkkinasta, mikä on nostanut globaalin ruokaturvan jälleen huomion keskiöön.
Sodalla on kuitenkin ollut myös vaikutuksia globaaliin teollisuuteen. Ukraina on merkittävä metallisten raaka-aineiden, kuten teräksen, alumiinin ja nikkelin, tuottaja. Näiden tuotteiden vientimarkkinat kärsivät kaksinkertaisesti. Toisaalta Venäjän iskut vaurioittivat teollisuuslaitoksia, ja toisaalta alan infrastruktuuri kärsi vakavia vahinkoja: energiansaanti, kuljetus, kauppa ja työvoima kärsivät sodan seurauksista, mikä rajoitti ukrainalaisten tuotteiden tuotantoa ja jakelua.
Itä-Ukrainassa sijaitseva Donbasin alue, joka on merkittävä hiilen ja teräksen tuotantokeskus, on kärsinyt pahiten. Alueen taistelut ovat häirinneet kaivostoimintaa ja vaurioittaneet infrastruktuuria, mikä on johtanut hiilen, raudan ja teräksen tuotannon ja viennin laskuun. Lisäksi Ukraina tuottaa myös muita metalleja, kuten alumiinia, nikkeliä ja titaania.
Teräksen ja alumiinin vienti on erityisen tärkeää teollisuudelle, sillä ne ovat monikäyttöisiä materiaaleja, joita hyödynnetään laajasti rakennus- ja infrastruktuurihankkeista valmistavaan teollisuuteen ja kuljetuksiin. Toimituspullonkaulojen vaikutus on näin ollen merkittävä.
Vaikutus teräsmarkkinoihin
Ukrainan kaksi suurinta teräksen ja raudan tuottajaa ovat ArcelorMittal Kryvyi Rih ja Metinvest. ArcelorMittal Kryvyi Rih on maailmanlaajuisen teräsyhtiön ArcelorMittalin tytäryhtiö. Se on yksi Ukrainan suurimmista teräksen tuottajista, ja sen sodan aikainen vuosittainen tuotantokapasiteetti ennen sotaa oli noin 8 miljoonaa tonnia raakaterästä. Yhtiö operoi useita terästehtaita maassa, mukaan lukien suuri integroitu terästehdas Kryvyi Rihissä. Marraskuun 24. päivänä laaja infrastruktuuriin kohdistunut ohjusisku pakotti ArcelorMittal Kryvyi Rihin keskeyttämään suurimman osan terästuotannosta. Käytettävissä oleva sähkö riitti ylläpitämään vain noin 20 prosenttia kapasiteetista.
Metinvest on suuri ukrainalainen kaivos- ja metallurgiayhtiö sekä yksi Ukrainan suurimmista teräksen ja raudan tuottajista. Sen sodan aikainen vuosittainen tuotantokapasiteetti ennen sotaa oli noin 14 miljoonaa tonnia raakaterästä. Yhtiö operoi useita terästehtaita maassa ja omistaa myös rautamalmikaivoksia Donbasin alueella. Haastattelussa The Economist -lehdelle konsernin toimitusjohtaja Yuriy Ryzhenkov totesi: ”Kaksi Mariupolin laitosta on vaurioitunut pahoin. Emme tiedä vaurioiden laajuutta, mutta laitokset eivät ole tällä hetkellä toiminnassa. Ja vapauttamisen jälkeen niiden saaminen uudelleen käyttöön vie ehdottomasti aikaa.”
Ennen Ukrainan sodan puhkeamista vuonna 2014 maa ja molemmat yhtiöt olivat merkittäviä teräksen tuottajia ja viejiä, ja niillä oli huomattava osuus maailman teräsmarkkinoista. World Steel Associationin (WSA) mukaan Ukraina sijoittui vuonna 2013 maailman 14. suurimmaksi teräksen tuottajaksi noin 24 miljoonan tonnin kokonaistuotannolla. Viennin osalta Ukraina kuului myös maailman suurimpiin teräksen viejiin noin 2,5 prosentin markkinaosuudella vuonna 2013. Ukrainan tärkeimpiä vientimarkkinoita olivat Venäjä, Italia, Turkki, Egypti ja Puola.
Näiden kehityskulkujen jälkeen teräksen hinnat olivat vielä helmikuun 2022 alussa noin 800 USD/tonni ennen Venäjän hyökkäysten alkamista. Nyt hinnat ovat nousseet jopa 1 900 USD/tonniin. On syytä huomata, että Ukrainan sodan vaikutus ei ole ainoa tekijä globaalien teräshintojen nousussa; hintaan vaikuttavat myös kysyntä ja tarjonta, sijoittajien mieliala, talouskasvu sekä valtion politiikkatoimet.
Vaikutus alumiinimarkkinoihin
Ukraina on merkittävä alumiinin tuottaja Euroopassa. Maassa sijaitsee yksi Euroopan suurimmista alumiinisulatoista, Aluminium of Ukraine (AOU), joka tunnetaan myös nimellä Alchevsk Aluminium Plant, sekä useita muita yrityksiä, jotka valmistavat alumiinituotteita, kuten Interpipe (teräsputket, mukaan lukien saumattomat alumiiniputket, profiilit ja levyt), UkrAluminium (merkittävä alumiinilevyjen ja -kelan, profiilien ja pursotteiden tuottaja) sekä DniproAluminium (alumiinifolio, levyt ja laatat).
Tuotannon osalta Ukraina tuotti ennen sotaa noin 230 000 tonnia alumiinia vuodessa, mutta tuotanto on sittemmin vähentynyt. Lokakuussa 2021 ja uudelleen tammikuussa 2022 alumiinin hinnat ylittivät 3 000 USD/tonni. Lyhyen aikaa maaliskuussa hinnat nousivat yli 3 700 USD:n. Sittemmin alumiinin hinta on laskenut noin 2 600 USD:iin, mikä on silti selvästi korkeampi taso kuin edellisen vuosikymmenen aikana, jolloin hinnat vaihtelivat pääosin 1 500–2 000 USD:n välillä.
Vaikutukset teollisuuden pk-yrityksiin
Näiden toimitusketjujen häiriöt ovat vaikuttaneet merkittävästi Ukrainan talouteen ja myös muiden maiden talouksiin, jotka ovat riippuvaisia näistä materiaaleista ja tuotteista. Ukrainan lisäksi Venäjä on suuri metallien tuottaja. Venäläisten raaka-aineiden vienti, erityisesti länsimaihin, on kärsinyt merkittävästi pakotteiden seurauksena. Venäjä hallitsee noin 10 % maailman kuparivarannoista ja on merkittävä nikkelin ja platinan tuottaja. Samanaikaisesti pk-yritykset menettävät kaksi markkina-aluettaan. Tämän seurauksena raaka-aineiden ja metallikomponenttien hankintaan liittyy tällä hetkellä useita riskitekijöitä, joilla on suuri merkitys teollisuudelle.
Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset eivät voi enää luottaa olemassa oleviin toimitusketjuihin ja etsivät uusia hankintaratkaisuja. On selvää, että mitä pienempi yritys ja sitä kautta ostovoima on, sitä suuremmiksi toimitusketjun epävakaudet muodostuvat. KfW:n tutkimuksen mukaan yli kolmannes yrityksistä, joiden liikevaihto on enintään 500 miljoonaa euroa, on erityisen huolissaan Ukrainan sodan seurauksista ja joutuu arvioimaan hankintastrategiansa uudelleen.
Lineaarisista toimitusketjuista hajautettuihin verkostoihin
Ylittääkseen kokoon liittyvät haitat ja lineaaristen, suorien toimittajasuhteiden heikon kriisinsietokyvyn pk-yritykset tukeutuvat yhä enemmän älykkäisiin hankintaratkaisuihin ja joustaviin toimittajaverkostoihin. Digitaaliset tuotantoalustat hallitsevat monimutkaisia hankintaprosesseja ja lisäävät ostovoimaa yhdistämällä projekteja. Tämä parantaa toimitusvarmuutta, hankintaehtoja ja kustannustehokkuutta pk-yrityksille.
InstaWerk on tuotantoalusta, joka keskittyy CNC-sorvattujen ja jyrsittyjen osien hankintaan. Toimittajaverkoston kautta asiakkaat voivat hyödyntää 3 000 koneen kapasiteettia. Helppokäyttöiset verkkotilausmahdollisuudet ja suorat tukikontaktit vaativiin projekteihin auttavat pk-yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä globaaleilla markkinoilla kasvavasta epävarmuudesta huolimatta.
Viime vuosien kriisit ovat aiheuttaneet merkittävän muutoksen yritysten hankintaprosesseissa lineaarisista riippuvuuksista kohti joustavia toimitusverkostoja. Erikoistumalla CNC-valmistukseen InstaWerkissä pystymme hyödyntämään hajautetun valmistuksen etumme asiakkaidemme hyväksi korkealla erikoistumisasteella.
Why choose InstaWerk?
